Raparperitaivas

Raparperitaivas on ennen kaikkea ylistys Leevi and the Leavingsille ja Gösta Sundqvistin huikeille sanoituksille.

Hannu Friman esittää pääroolia tyylilleen uskollisena. Anteron tarina etenee takaumien kautta ja kertoo erään suomalaismiehen kasvutarinan onnenhetkineen ja karikkoineen. Sundqvistin omaperäiset ja yltiörealistiset sanoitukset tukevat tarinaa onnistuneesti ja heräävät aivan uudella tavalla eloon Tatu Kantomaan ja Timo Rehtosen livebändin elävöittämänä. Annu Nietula esittää Anteron naisia elämän eri vaiheissa ja liukuu lavalle usein melkein huomaamatta. Milloin rauhallinen hymy huulillaan, milloin taas syljeskelevänä ja rekkamiehen lailla kiroilevana lähiöpirkkona. Niin Elina, Marja-Leena kuin Laura Jenna Ellinoorakin tulevat illan aikana tutuiksi.

Kuva: Anna-Reetta Kytölahti / Uusi Rovaniemi

Väliajan jälkeen mukaan liittyy Janne Raappana kahden laulun ajaksi. Laulut eivät ole Leeviä eivätkä Sundqvistin käsialaa ja kohtaus tuntuukin jotenkin irralliselta. Esiintyjänä Raappana kuitenkin on karismaattinen ja tulkitsee sykähdyttävästi.

Anteron elämässä on nousuja ja laskuja ja pohjalta on ponnistettava yhä uudelleen. Vaikka Leevi and the Leavingsin musiikki on suurimmalta osin hulvatonta ja ironista, ovat aiheet arkisia ja niistä on helppo tunnistaa ihmisen kasvutarina. Esityksen haasteena onkin tasapainoilla mollivoittoisen harmauden ja kieli poskella tehdyn parodian välimaastossa, niin ettei kumpikaan mene liian överiksi.

Yksi yhteen, musiikki on eittämättä esityksen parasta antia ja taitava kahden miehen livebändi tekee siitä erityisen nautittavan.

”mä jos löytäisin kaukaiseen paikkaan
alle omenapuun
sinne veisin tyttöni luonnonraikkaan
suloisen mustikkasuun”

Näihin sanoihin ja tunnelmiin, nautitaan kesästä ja teatterista!